Dance the night away~

Ja viime päivityksen jälkeenkin ollaan vielä hengissä, hädin tuskin...

Perjantai-illan karaokesta (josta kerroin viime kirjoituksessa) selvittiin kunnialla läpi! Yllätykseksi siitä kymmenien, jollei satojen tuhansien kappaleiden luettelosta löytyi mm. HIMiä, Nightwishia (sekä uutta että vanhaa), The Rasmusta, Sonata Arcticaa... yms. Epätoivoisesti yritin etsiä myös suomeksi laulavia bändejä, mutta niitä ei löytyny. Hiukan arkailin siellä japanilaisten seurassa ja yritin pysytellä vain englanninkielisissä kappaleissa, mutta yllytyksestä lauloin myös MUCCun Kokoro no nai Machin, yksi lempibiiseistäni <3.
Seuraavana päivänä, lauantaina, oli sitten taas YFU tapaamista Yokohamassa. Tällä kertaa paikalla olivat itseni lisäksi thaimaalainen vuosivaihtari, Mari suomalaisvaihtari ja kaksi lukukausi vaihtaria; toinen Belgiasta ja toinen Intiasta. Tapaamisessa oli myös aluevalvojia ja lukukausivaihtareiden host-porukoita. Itse tapaaminen taasen oli tylsä, ensin meitä vähän tentattiin japaninkielestä, ja loppu ajan AR:t juttelivat sitten virallisia hostien kanssa, ja me oppilaat istuimme puolitoistatuntia tekemättä yhtään mitään. Se siitä tapaamisesta sitten. Käytiin kyllä vielä Tapin (thaimaalainen) ja Yanan (belgialainen) kanssa purikurassa. ^-^

Maanantai oli taasen niitä harvinaisia angstipäiviäni täällä. Mikään ei huvittanut, itkin lähes koko ajan, koska lauantaina AR:ltä saamani haukut laskivat itsetunnon nolliin ja Mamakin oli kireällä päällä. Kaikki sitten helpotti kun pääsi vähän ulkoilmaan kun käytiin syömässä lounasta, ja loppu päivä olikin sitten helpompi, mutta en tule edelleenkään toimeen AR:räni kanssa.

Tiistaina ja keskiviikkona minut oli sitten värvätty perhetutun päiväkotiin apulaiseksi. Opettajia oli noin 20, joista yksi oli mies, ja kaikki olivat SUPER kilttejä ja mukavia! Tiistain olin viisi-kuusi vuotiaiden ryhmässä leikkimässä ja piirtelemässä, ja keskiviikkona sitten kolme-neljä vuotiaiden ryhmässä. Ensialkuun kaikki lapset tuijottivat minua O.O ilmeellä, mutta sitten vähän ajan päästä minua revittiin käsistä erisuuntiin ja ruinattiin leikkimään ties mitä. Päästessäni kotiin olin niin poikki että nukuin kaksi tuntia.. :DD
Keskiviikon lapset olivat vielä ujompia, mutta sitten kun menin hiljaisesti niitten rakennuspalikoilla leikkivien lasten keskelle, niin kohta kaikki olivat tökkimässä minua ja tunkemassa syliin. Parhaillaan viisi pikkulasta istui sylissäni... Tulihan siinä myös itkua ja tappelua kun kaikki olisivat halunneet istua siinä yksin, tai pitää kädestäni kiinni, mutta kyllä siitä sitten lopulta selvittiin. Keskiviikkona oli myös hätäharjoituspäivä, eli jos iskee iso maanjäristys, miten toimitaan. Lapset olivat ihan kauhuissaan vaikka kyseessä oli vain harjoitus. Tämän takia pääsin kotiin vähän aikaisemmin, mutta ensin se perinteinen puhe koko työntekijä porukalle. En keksinyt muuta sanottavaa kuin: "Meccha tanoshikatta! (Sika kivaa!)" ja kaikki rupesivat nauramaan ja taputtamaan minulle :)) Sain myös johtajilta palkkioksi tuommoisen monikäyttökynän.

Sitten torstaina ja perjantaina taas kouluun. Perjantaina amerikkalainen opettaja Greg, oli tuonut oman sarjansa Geomagnetic (joku semmonen eikö?) kouluunsa, ja kun olin pitänyt esitelmäni Global Issues tunnille, istuimme noin seitsemän oppilasta plus Greg, siellä luokassa ja kokosimme niistä kaikkea hauskaa. Oli ihan huippua!!
Perjantaina oloni oli hiukan flunssainen, ääni painoksissa ja päätä särki, mutta jätin asian kertomatta Mamalle, koska illalla oli tosiaan alice ninen keikka. Pikkusiskon kanssa mentiin sinne, ja oli kivaa! En vieläkään tajua miksi japanissa kaikki heiluttelee käsiään samaan tahtiin (en nyt muista mikskä sitä kutsuttiin) ja samat liikkeet kaikilla... Eikä ne kaikki liikkeet ollu ihan helpoimmasta päästä, mutta itsekseni siellä heiluttelin ja kivaa oli. Paikat olivat aika kaukana, mutta hyvin näki. Jätkät vetivät upean keikan basso- ja rumpusooloineen, fanipalveluineen ja hienoine tehosteineen. Ostinpa keikalta vielä (kalliin) hupparinkin ja tuossa se on naulakossa, Nirvana-kissa irvistelee.

Lauantaina olikin sitten arvattavasti lämpö koholla ja ääntä ei lähtenyt nimeksikään. Vaikka makoilin koko aamupäivän, väsytti aivan vietävästi ja Mama joutui peruuttamaan päivälle suunnitellun kalligrafia tunnin. Otin siinä sitten päikkäreitä ennen puhelinkonferenssia Suomeen kamujen kanssa <3. Lauantai ja sunnuntai tapeltiin läpi tuommoisten geeliläpysköjen avulla. Ne on tuommoisia n. 10cm pituisia ja n. 4cm leveitä läpysköjä, joittenka toisella puolella on hiukan tahmea, kylmägeelin tapainen sininen geeli, ja se liimataan otsaa vasten ja se tuntuu kylmältä. Auttaa päänsärkyyn ihanasti, ja se raikas mentholin hajukin sai tukkoisen nenän auki.
Maanantaina takaisin kouluun maskin kera. Kyllä se osasi olla ahistava ja hiostava, mutta kestin sen kanssa lähes koko koulupäivän. Tanssittuakin tuli ihan vähän, koska ei ihan vielä flunssa antanut siihen mahdollisuuksia.
Tiistaista lähtien onkin sitten harjoiteltu ahkerasti, vaikka nenä onkin vielä tukkoinen, niin koreografiat luistaa ja jotenkin jäi sitten minun hommakseni editoida biisit sopiviksi. Niitä tässä on niskavääränä väännetty kaksi iltaa ja huomenna toivottavasti saa valmiiksi.

Eilen käytiin myös ostoksilla Maman kanssa, koska UniQlohon oli tullut talvimallistot, ja Mama halusi että minulle ostetaan villakangastakki vielä kun kokoja on paljon jäljellä. Nyt mun naulakossa roikkuu PAINAVA miesten villakangastakki joka on ihana <3 Tarttuipa mukaan myös kaksi neuletakkia. Ja vaikka tuo koulu-univormu on kesähelteillä jääny käyttämättä, koska sitähän ei meidän koulussa vaadita, haluaa Mama silti ostaa minulle myös talviversion. Paksumpi hame yms. En pistä vastaan, kyllä sitä varmasti tulee vielä käytettyä, kunhan ilmat viilenevät.

Mutta nyt viikonloppu edessä ja aion nukkua aivan liikaa, koska väsyttää. Huomiseksi tosin suunnitteilla Ikebana-tunti ja soittoa taas sinne Suomeen päin. Sunnuntaina nukkumista, ja maanantaina harkkoja, vaikka onkin Japaninlaajuinen vapaapäivä. Huhhuh.

Loppuun vielä se MUCCun biisi, josta tuolla aiemmin puhuin.

Päivittelyjä...

Ja kun tätä päivitystä niin moni lukija pyysi, niin tässä tulee :DD

Kesäloma loppui jo viime viikon torstaina, mutta sitä edellisen viikonkin käytin lähinnä koululla tanssiharkoissa. Syyskuun lopulla on koulussa nimittäin Bunkasai, eli kulttuurifestari, johon lupauduin tanssimaan kavereiden kanssa. Tosiaan, tanssikokemustahan minulta löytyy vuoden verran jazzin puolella ja kuusi vuotta baletin puolella, mutta näistäkin on melkein kymmenen vuotta aikaa. HipHoppia sitten siitä kylmiltään tanssimaan, jooo... No, onneks koreografiat ei ole niin vaikeita, ja aika lyhyitä, joten kyllä ne askelet aika nopsasti munki päähän uppos. Tosin koska ollaan japanissa, on koeviikon jälkeen n. kaksiviikkoa "harjoittelulomaa" että kouluun ei mennä kuin Long Homeroom -tilaisuuksiin (oman luokan infojuttu). Ja tänään alkoi vielä koeviikko, niin minulla on kivasti lomaa, koska ainoastaan yksi koe perjantaina.

Perjantaille on myös suunnitteilla kaverin yllätys synttärit, jonka jälkeen menemme sitten porukalla karaokeen :)), kuulostaa kivalta eikö? Aluksi piti Shoko-chan yllättää lauantaina, ihan varsinaisena synttäripäivänä, mutta kun taifuuni iskee silloin, niin siirrettiin perjantaille. Piti meidän myös pari viikkoa sitten mennä tanssiharkkojen jälkeen myös karaokeen, mutta rupesi satamaan, niin sokerista tehdyt japanilaiset halusivat kotiin. Kaikista eniten ihmetyttää juuri tuo sadekammo. Mama muistuttaa joka aamu että ota sitten sateenvarjo mukaan kun on luvattu sadetta... aika harvoin sitä on sittenkään satanut. Ja jos pihalla tihuttaa vähäsen niin japanilaiset juoksee katoksen alta toiselle ja minä kävelen perässä: "Vettä se vain on." Ei voi ymmärtää...
Toinen asia mistä japanilaiset eivät tykkää on ukkonen. Täällä neljänkuukauden oleskelun jälkeen olen kokenut noin viisi ukkoskuuroa. Suomessa niitä on paljon useammin, ja täällä kaikki ovat ihan kauhuissaan kun jyrähtelee pari kertaa. Joskus on myös niin että salamat vain välkkyvät, mutta ääntä ei kuulu mistään. Hassua...

Vähän on nyt koulun alkaessa tullut ikävöityä amerikkalaista vaihtarikaveria, joka oli siis samassa koulussa, mutta palasi elokuun alussa kotiinsa. No, nyt on tullut enemmän hengattua sitten japanilaisten kavereiden kanssa, mikä on kivaa :DD Mutta sitten lokakuun alussa tulee kuulemma kaksi uutta vaihto-oppilasta, toinen jenkeistä ja toinen Ruotsista! Haha... Saas nähdä miten heidän kanssa sitten tulee juttuun, luultavasti kuitenkin hyvin :)).
Syyskuun lopussa on vielä neljän päivän koulureissu Kiotoon ja Naraan! En malta odottaa että pääsen kaikkiin hienoihin puutarhoihin ja temppeleihin ja ja ja... ^^ Saatte kyllä kuvia, ei hätää. Mutta hiukan alkaa kyllä kauhistuttaa tuo kotiin lähtö tammikuussa... Tavaraa on niin paljon ettei se kerralla kyllä Suomeen kulje ja varmasti on tulossa vielä lisää, sillä edessä vielä joulu, uusivuosi ja pre-synttärit jotka isäntäperhe lupasi järjestää. Ja host-täti vielä lupaili lähteä shoppailemaan kanssani...

Mitäs vielä. Ensiviikon perjantaille on alice ninen keikka suunnitteilla. Liput on jo hankittu (super huonot paikat), että pääsenpähän heidätkin näkemään, koska Suomessa ei alisuja pahemmin ole näkynyt.

Mutta eipä tällä kertaa muuta, oli kaikkea muuta kuin tärkeä päivitys... Tämä oli sitten omistettu tätsyille jotka eivät omista feispuukkia (myös niille jotka omistavat).