Kouluretki Kiotoon ja Naraan oli upea! Temppelit olivat todella kauniita, kuten kaikki maisemat jokaiselta vuorelta jolle kiivettiin. Ensimmäisenä päivänä mentiin Shinkansenilla Kiotoon, ja Kioton asemalta junalla Naraan. Asemalta kävelimme kuumassa säässä eräälle Keisarin vastaanottohallin tapaiselle paikalle. Siellä saimme ihan yksityiskierroksen museossa ja pääsimme tuossa hallissakin käymään. Tämä museon esittelijä kysyikin sitten lopulta että mistä olen kotoisin, ja kävi ilmi että hänkin (n. 70 vuotias mies) oli käynyt Suomessa ja tykkäsi siitä kovasti. Sibelius oli kuulemma suosikki säveltäjä.
Jo nyt väsyneinä, kävelimme takaisin asemalle, otimme junan Naran keskustaan ja kävellen kävimme katsomassa isoa Buddha-patsasta peurojen kansoittamalla alueella. Kaikkien jalkoja särki kun käveltiin sitten vielä hotellille pari kilometriä. Hotellissa vietimme yhden yön, ja se oli länsimaalaistyylinen (tosin tämän vaihto-oppilaan kantapäät roikku sängynpäädyn ulkopuolella...). Illallinenkin oli katettu länsimaalaiseen tapaan, mukaanlukien kolme paria veitsiä ja haarukoita... Eihän nämä raukat japanilaiset osaa länsimaalaisia pöytätapoja... He keksivätkin että hei, Annikahan osaa nää! ja katto sit multa neuvoa joka kohdassa. Mietin että pitäiskö tehdä tahallaan joku etikettivirhe, jonka kaikki sitten olis toistanut perässä :DD Mutta en sitten viittinyt olla niin ilkeä. Myöskin japanilaiset ovat tottuneet käyttämään puikkoja vain toisessa kädessään, joten sekä veitsellä ja haarukalla syöminen oli heille täysin mahdotonta. Ainakin itsellä oli hupaisa ilta :DD
Aamulla heräsimme seitsemältä aamupalalle, ja yhdeksältä olimme oman ryhmämme kanssa liikkeellä. Meitä oli yhteensä viisi. Kävimme eräässä temppelissä ja sitten otimme bussin Naran asemalle, mistä otimme junan eteenpäin. Ensin kävimme Ujissa, Hikaru no Genji -tarinan kaupungissa sekä Byodoin temppelissä. Temppelihän on kuuluisa siitä että sen kuva on 10 jenin kolikon kääntöpuolella. Oli kyllä näkemisen arvoinen, vaikkei "Feeniks saliin" sisälle päässytkään. Temppelin ohessa oli myös museo.
Byodoin temppelistä takaisin asemalle ja juna Inariin (kyllä, hassua että Japanissakin on sen niminen paikka). Jälleen kävelyä, tällä kertaa suuntana Fushimin temppeli. Tämä temppelihän on kuulu tuhannesta punaisesta portista, jotka näyttävät reittiä vuoren päälle ja takaisin. Näitä portteja oli siis vierivieressä, ja vaikka satoi, niin niiden alla kävellessä tuskin kastui. Ideanahan oli kävellä jokin reiteistä eikä taakseen saanut katsoa, sillä se merkitsi sitä ettet voi päästää menneisyydestäsi irti.
Me päätimme olla ahkeria ja kävellä koko pitkän reitin n. 200 metriä korkean vuoren päälle. Siinä vaiheessa kun ylöspäin kulkevia portaita oli ollut jo pari kilometriä, alkoi jalkoja todella särkeä. Koko kapuamisessahan meni sitten reilu kolme tuntia, mutta sen jälkeen olo oli kuin voittajalla!
Tällaista siis. Temppeleissä on myös yleistä ns. puiset toivomuslaatat. Ostat puisen laatan, jonka toisella puolella on yleensä joku kaunis kuva, ja kirjoitat toiselle puolelle toivomuksesi, ja jätät sen temppelialueelle ja toiveesi käy toteen. Löysin yhden suomeksi kirjoitetun myös :)) Nimenomaan tästä Fushimin temppelistä, ketun mallisen. Inarihan on todella Japanin mytologiassa hedelmällisyyden, riisin, maatalouden, kettujen, teollisuuden ja maallisen menestyksen jumalatar. Inarin lähettiläitä ovat lumivalkoiset ketut, kitsunet. Näitä Kitsuneita sitten oli patsaina joka puolella Fushimin temppeliä ja Inaria.
Tässä yksi esimerkki...
Inarista jälleen junaan ja Kiotoon. Tämän vuorikiipeilymme takiahan myöhästyimme sitten yhteisestä kokoontumisesta hotellilla, mutta opettaja ei onneksi ollut vihainen. Tämä hotelli olikin sitten perinteisempi japanilainen, eli temppeli. Huoneet olivat tatamipäällysteisiä, sängyt olivat ohut futoni tatamilla, jotka siis sijattiin ja pedattiin itse. Vessaa huoneessa ei ollut, vaan se oli yhteinen hiukan kauempana käytävällä. Tuli myös koettua tämä japanilainen yhteissuihku, joka muistuttaa paljon suomen saunaa. Ensin suihkutettiin ja pestiin ja kun oli kaikki saippuat huuhdottu pois ja pitkät hiukset sidottu kiinni, mentiin altaaseen. Siellä lilluttiin joku viisi minuuttia minkä jälkeen pukuhuoneeseen kuivattelemaan. Ruoka oli tässä temppelihotellissa aivan taivaallista! Mm. tempuraa ja toisena iltana sitten sukiyakia <3 Nam.
Lauantai sitten kuljeskeltiin Kiotoa ympäri. Mm. Kyomizun temppeli rakkauskivineen. Täytyy myöntää että tämä Kyomizun temppeli oli ehkä kaunein kaikista missä kävimme. Mutta oli temppelillä surullinenkin puolensa. Se oli sijoitettu vuorenrinteelle, jolloin kaiteen yli oli parinkymmenen metrin suora pudotus maahan. Moni oli kuulemma tehnyt itsemurhan hyppäämällä kyseisen kaiteen yli. Ja paikka mihin he sitten putosivat kasvoi kauniita, punaisia kukkia, ja kaverini kertoi että uskomuksen mukaan ne kukat kasvavat kuolleille.
Tuommoisia kukkia ja kaunis perhonen.
Tosiaan, nukkuminen temppelihotellissahan vaati sen, että olimme ennen kuutta ylhäällä ja kello kuudelta piti olla istumassa toisessa temppelirakennuksessa. Polvi-istunnassa kärvisteltiin noin 45 minuuttia kumpanakin aamuna ja kuunneltiin munkkien laulua.
Sunnuntaina teimme vaelluksen läheiselle vuorelle ja 88 pienelle temppelille rakennettuna sen polun varrelle. Kävimme myös Kinkakujin temppelissä, eli kullatussa temppelissä. Tämän jälkeen palasimme Kioton asemalle, teimme viimeiset ostokset ja jäimme sitten odottamaan muita ryhmiä saapuviksi.
Kun pääsin kotiin olin hurjan väsynyt, onneksi maanantai, tiistai ja keskiviikko olivat vielä lomaa.
Nyt on sitten taas totuttu normaaliin koulurytmiin ja tutustuimpa niihin uusiin vaihto-oppilaisiinkin. Myös viime maanantaina kävimme Disney Seassa, mutta koska tämä päivitys nyt vähän venähti, niin kerron siitä sit ens kerralla, jooko? :DD
Sitä odotellessa...
aika pelottavaa jos noi kukat kerta kasvaa kuolleille ko niitähä on nyt joka paikka täynnä tähän aikaan ainaki wakayamas :DDDD
VastaaPoistaNiinpä :DD Yokohamassa ei näy, mut tuolla oli aika paljon. Mut mun mielestä oli hurjan kaunis ajatus, koska niitä tosiaan oli sen hyppypaikan alapuolella ihan hirveesti...
VastaaPoistaKai osasit aloittaa aterimien käytön uloimmista :D
VastaaPoistaTaisi olla aika mahtava reissu. Upeita kuvia noista temppeleistä! Tiedätkö mitä kukkia nuo punaiset kukat on ? En muista muualla nähneeni.
VastaaPoistaAija: osasin osasin :))
VastaaPoistaMaikku: Oli huikeata kyllä! Kukista en kyllä tiedä, muistaakseni en edes japaninkielistä nimeä kysynyt, mutta voin kysäistä hostperheeltä jos muistan :D